sunnuntai 13. marraskuuta 2011

I år börjar vi i tid...

eteinen 266scapeT

eteinen 281scapeT

eteinen 290scapeT

...kirjoitti Allt i hemmet -lehden päätoimittaja hauskassa pääkirjoituksessaan, eli tänä vuonna aloitamme jouluvalmistelut ajoissa: Joulurauhaa ja enkelikuoroja... vai onko? On vaikea olla stressaamatta joulunodotuksessa. Mutta tänä vuonna se tapahtuu. Tämä joulu on se, kun emme puhalla hiustenkuivaajalla lämmintä ilmaa puhkeamattomiin hyasintteihin tai huomaamme papiljotin hiuksissamme, kun vieraat ovat tulleet. Tässä tavallisimmat virheet.

1. Laskuvirhe. Jouluun tapaa kuulua että naiset, varsinkin toisen adventin jälkeen kadottavat laskutaitonsa. Ruuan määrät, mitä muut naiset ovat tehneet, kaikki heidän ompelukset, leipomukset ja kodin joulusisustukset. Tämä kaikki täytyy myös minun ehtiä tekemään.

2. Partnerimys-ansa. (taas tämä ihana mys-sana blogiani seuranneille, jouluna tietysti kumppanin kanssa). Parisuhteen odotetaan jouluna olevan "mysig" ja rakkaudentäytteinen, mikä on suuri riski, koska kysymyksessä on vuoden suurin koetus. Pahimmassa tapauksessa jouluaattona purkautuu viimeinen pisara, kun puuro palaa pohjaan ja päästetään ulos kolmen viikon stressi. Ajaj onko suurempaa tabua kuin että aikuiset ovat tolkuttomia jouluaattona? Ja lapset alkavat itkeä! Tai äiti itkee! Vihje: räjähdä ennemmin vaikka 20. joulukuuta?

3. Pistejahti. Meillä on ajatus että koko lapsuus kulminoituu jouluun. Nyt kerätään lapsuuspisteitä. Lapset katsovat aattoaamuna tv:tä syöden lämpimiä luciapullia. Piste. Lapset leipovat pipareita Carl Larsson vaatteissa sulassa sovussa. Piste.

Yksinkertaisesti voi tulla liikaa. Mutta kaikkihan me haluamme. Eli tänä vuonna aloitamme ajoissa ja se ei tarkoita että sitten ehdimme enemmän. Sillä jossain riittävän ajoissa aloitetun ja järkevien tavoitteiden välissä on meidän maaginen unelmajoulumme!

Itse sain viikonloppuna uusittua verhoilun perintötuoliimme joka jäikin eteisaulaan ja minun stressitön:) joulu taitaa muodostua Pentikin kauniiden silkkityynyjen ympärille!

4 kommenttia:

Pia kirjoitti...

Hehhee juu. Itse olen ostanut kassikaupalla juttuja lahjojen tekoon, varamaan kymmenen eri ideaa varten, mutta ei aavistustakaan kenelle voisin sellaisia lahjoja antaa, ja koska minä sitten muka ehdin niitä tekemään???!

No, ruokapuolen hoitaa aina mieheni. Alusta loppuun!

Perintötuolisi on kaunis kuin koru ja tyynyt sointuvat ihanasti muuhun ympärillä olevaan!!!

Toviotan sinulle oikein hyvää, uutta, alkanutta viikkoa!

Kraaam!
-Pia-

Anonyymi kirjoitti...

Ihana tuoli ja todella kaunista teillä muutenkin.Joo mullakin tarkotus viettää oikein rauhallinen Joulu mutta luulenpa että jossain vaiheessa se stressi tulee,mutta antaa tulla vaan...
Jollain laillahan se kuitenki kuuluu Jouluun.Touhukkaita päiviä sinnekkin.

kristina kirjoitti...

Kiitos Pia ja anonyymi kommenteistanne!

Hanne Valkoinenleinikki-blogi kirjoitti...

Ihana tuoli ja tyyny!

Muistuu elävästi mieleen lapsuuden joulut noista kirjoituksistasi.
Hiki hatussa koko porukka siivosi ja jynssäsi kellarista yläkertaan. Leipomuksia ja laatikoita tehtiin yömyöhään ja kuunneltiin joululahja valvojaisia radiosta. Isäni oli oikea milliville. Hän aloitti siivouksen pannuhuoneesta ja autotallista, niinkun joku siellä joulunsa viettäisi.
Viimeistään aattoiltana, kun kaikki olivat rättiväsyneitä, syntyi riitaa. Vähemmälläkin olisi pärjännyt, mutta silloin meillä mentiin isän ehdoilla.

Kiva postaus, sai hymyn huulille:)